Missä viipyy somen turvallisen tilan marssi?

Seksuaalinen väkivalta - Kuvaamisen keinoja, selviytymisen strategioita, 5 op
Kurssin lopputyö
29.11.2022
Helsingin yliopisto/ avoin yliopisto

Taustaa:

Kesällä 2022 kävin lainaamassa kirjoja lähikirjastostani. Näin kirjaston ilmoitustaululla julisteen, jossa tarjottiin ohjeita lapsille ja nuorille otsikolla: "Kuinka postata kaverista kuvia someen turvallisesti". 

Julisteessa kysyttiin esimerkiksi: "Voisiko kaveri joutua pulaan kuvan takia? Oonko varautunut siihen, että kuka tahansa voi jakaa kuvan? Oonko vielä vuodenkin päästä sitä mieltä, että kuvan julkaiseminen oli hyvä idea?"

Juliste tarjosi vuokaavioksi jäsennettyjä kyllä/ei -toimintavinkkejä, joiden tarkoituksena oli auttaa lasta/nuorta päättelemään, mikä on turvallinen ratkaisu missäkin tilanteessa. (Juliste nähtävillä tämän postauksen lopussa.)

Aloin pohtia, että itseasiassa julisteessa on aika vahvasti läsnä uhria/kokijaa/kohdetta vastuuttava asenne. Samanlaisia ohjeita on historian saatossa annettu myös naisille: "Älä pukeudu liian paljastavasti, älä pukeudu lutkamaisesti, älä hymyile liikaa..."

Jos lapsille suunnattu mediakasvatus painottaa lapsen vastuuta, se voi synnyttää lapsen/nuoren mieleen ajatuksen, että häirintätilanne olisi ollut estettävissä, jos hän olisi toiminut "paremmin". Joka ei tietenkään usein pidä paikkaansa. Olisiko aika tarkastella, mikä on somessa toimivien aikuisten rooli ja vastuu?

Videon alussa tutustutaan katuhäirintää vastustavien protestien historiaan aina 1870-luvulta 2020-luvulle, loppuosassa annetaan konkreettisia toimintaohjeita sosiaalisessa mediassa vaikuttaville vastuullisille aikuisille, jotka haluavat omalla toiminnallaan luoda ja ylläpitää turvallista tilaa somessa.